David Gordon Greenin odotetun Halloween-filmatisoinnin traileri julkaistiin perjantaina. Ensireaktion lisäksi paneudumme tässä artikkelissa Halloweenin monivaiheiseen historiaan osana elokuvahistoriaa.
********
John Carpenterin alkuperäinen Halloween – naamioiden yö (Halloween, 1978) on yksi kaikkien aikojen tärkeimpiä kauhuelokuvia. Ilmestyessään se aloitti teiniyleisölle suunnattujen sarjamurhaajaelokuvien aallon ja toimi esikuvana lukemattomille matkijoille.
Tunnetuimpiin näistä rip-offeista lukeutuvat Perjantai 13. (Friday the 13th, 1980), Koston liekit (The Burning, 1981), Rosemaryn murhaaja (The Prowler) ja Jouluyö murhayö (Silent Night, Deadly Night, 1984). Listaa voisi jatkaa loputtomiin, niin kirkkaana Carpenterin sädekehä loisti aikalaisohjaajien silmissä. Halloweenin konseptia on sittemmin apinoitu niin antaumuksella, että teoksen katsotaan synnyttäneen kokonaisen kauhuelokuvan alagenren, slasher-elokuvan.
Halloween poiki vuosien mittaan viljalti vähemmän ansiokkaita jatko-osia. Rick Rosenthalin ohjaama Halloween II – tappajan paluu (Halloween II, 1981) jatkoi siitä, mihin alkuperäinen mestariteos jätti. Carpenter palasi käsikirjoittajaksi, joskin hän on myöhemmin kertonut tehneensä sen pakon sanelemana ja kirjoittaneensa rainan tuhannen jurrissa.
Kolmososa Halloween III – pahuuden yö (Halloween III: Season of the Witch, 1982) repi kauhusaagan irti juuriltaan, eikä pääpahis Michael Myersista nähty vilaustakaan. Carpenterin suunnitelmana oli aloittaa halloweenaiheisten kauhuelokuvien antologia, mutta elokuva ilman naamiotappajaa jätti yleisön kylmäksi ja suunnitelmat kuopattiin.
Kuuden vuoden päästä aika oli kypsä herätellä Myers henkiin. Kahden ensimmäisen elokuvan sankaritar Laurie Strode (Jamie Lee Curtis) oli tässä välissä joutunut matojen ruoaksi ja uutta scream queenia alettiin leipoa hänen tyttärestään Jamie Lloydista (Danielle Harris). Halloween 4 (Halloween 4: The Return of Michael Myers) ja Halloween 5 (Halloween 5: The Revenge of Michael Myers) jatkoivat kauhuhitin halpuutusta slasher-buumin jälkilämmöillä.
Halloweenin niin sanotun Thorne-trilogian päätösosa Halloween: The Curse of Michael Myers yritti selitellä motiivittoman tappajan verenhimoa muinaisella kirouksella. Jostain syystä Halloween 5:n omistamani suomalaisen dvd-julkaisun alaotsikko on Kirous, vaikka se ilmiselvästi olisi kuulunut vasta seuraavalle osalle. Nimi oli tässä tapauksessa enne, sillä elokuvan tuotantohistoria oli täynnä erimielisyyksiä ohjaajan ja tuotantoyhtiö Miramaxin välillä.
Pedon lukuun viittaavalla tuotantonimellä Halloween 666: The Origin of Michael Myers alkuun polkaistu kuutososa on sittemmin noussut kulttiklassikoksi Halloween-fanien keskuudessa, sillä siitä liikkuu useita versioita. Niistä harvinaisin on ohjaajan versio, joka sisältää MPAA:n sensuroimaa materiaalia. Halloween 6 oli myös ensimmäisestä osasta vakiokaartiin kuuluneen tohtori Sam Loomisin viimeinen esiintyminen Donald Pleasencen (1919—1995) kuoleman takia.
Seuraavaan osaan Jamie Lee Curtis palasi ikoniseen rooliinsa. Kaikki aiemmat jatko-osat kakkosta lukuun ottamatta pyyhittiin kaanonista ja aiemmissa jatko-osissa toisesta naamiomurhaajasta Jason Voorheesista (Perjantai 13.) oppia ammentanut zombie-Myers palasi takaisin tavallisten kuolevaisten kirjoihin. Carpenteria maaniteltiin ohjaamaan, mutta turhaan.
Halloween H20: Twenty Years Later (1998) osoittaa, että edes slasherin kantateoksen perillisen paikka kauhuelokuvien ekosysteemissä ei ole kiveen hakattu. Elokuva lainaa kaksi vuotta aiemmin ilmestynyttä, metaslasherin äitinä pidettävää Screamia niin häikäilemättä, että Halloween H20 varastaa jopa osia sen soundtrackilta. Vaikka elokuvan alku laahaa, on loppu palkitseva ja Steve Minerin hienovarainen ohjaustyö kunnioittaa Carpenterin visiota.
Halloween H20 oli sarjan siihen asti suurin menestys. Tuottaja Moustapha Akkad (1930—2005) haistoi rahan ja näytti vihreää valoa jälleen uudelle jatko-osalle. Koska Myers olisi edellisen osan lopussa menettänyt kirvesiskusta päänsä, päätyivät käsikirjoittajat todella halpamaiseen cop outiin tuodakseen hahmon takaisin kuvioihin. Halloween: Resurrection (2002) on epätoivoinen ja laskelmoitu rahastus, joka ilman edellisen elokuvan menestystä olisi ollut raju floppi.
Jamie Lee Curtis esiintyy elokuvassa vain ensimmäiset kymmenen minuuttia, jonka jälkeen hänet tapetaan koruttomasti. Myers palaa kotitaloonsa, jossa häntä on vastassa geneerinen ryhmä teinejä ja räppäri Busta Rhymes. Curtis on myöhemmin kutsunut elokuvaa täydeksi vitsiksi ja kertonut tehneensä roolin ainoastaan, koska sopimus velvoitti hänet siihen.
2000-luvun alkuun mennessä Hollywoodin ideasuoni oli ehtynyt. Teksasin moottorisahamurhien (The Texas Chainsaw Massacre, 2003) jälkeen oli pelkästään ajan kysymys, milloin Halloween joutuu vastaavan uudelleenvisioinnin uhriksi. Aika koittikin vuonna 2006, kun Dimension Films ilmoitti, että uuden Halloweenin ohjaisi paremmin muusikkona tunnettu Rob Zombie, jonka elokuvat The House of 1000 Corpses ja The Devil’s Rejects olivat kohoneet kulttisuosioon.
Zombien Halloween (2007) noudatteli pääasiassa esikuvansa juonta, mutta Myersin motiiveja heijasteltiin katsojalle taustatarinassa liikaakin. Selittämättömästä syystä teinejä teurastava julmuri on tappajana aina tehokkaampi kuin pilalle selitelty juntti, jollaiseksi Myers voimakkaasti maalattiin Zombien visiossa.
Kaksi vuotta myöhemmin ilmestyneessä jatko-osassa Zombie laittoi haisemaan. Halloween II (2009) vilisee outoa symboliikkaa ja sisältää kaikista sarjan elokuvista eniten graafista väkivaltaa. Siihen verellä mässäily sitten loppuikin, sillä joistain käsikirjoitusaihioista huolimatta Zombien Halloween ei koskaan täydentynyt trilogiaksi.
Vuonna 2016 Halloweenin oikeudet palautuivat Miramaxille, joka alkoi tuottaa uutta elokuvaa kauhuelokuviin erikoistuneen Blumhouse Productionsin kanssa. Blumhousen elokuvia ovat muun muassa Paranormal Activity (2009), Riivattu (Insidious, 2011) ja Sinister (2012) jatko-osineen.
Ohjaajavalinta oli monille yllätys. David Gordon Green (George Washington, Pineapple Express, Joe) on tullut Hollywoodissa tunnetuksi monipuolisena ohjaajana, mutta kauhugenre on hänellekin uusi aluevaltaus. Käsikirjoituksen kynäilivät Green, Jeff Fradleyn sekä koomikko ja Greenin luottonäyttelijä Danny McBride (Eastbound & Down).
Uutta Halloweenia on alusta lähtien ympäröinyt hyvä karma, sillä ilmassa on ollut poikkeuksellista reunion-henkeä. Jamie Lee Curtis tekee jälleen paluun, samoin alkuperäisen Halloweenin Michael eli Nick Castle, jonka hiipivästä kävelytyylistä on tullut fanien keskuudessa käsite. Jopa aiemmin jatko-osiin nuivasti suhtautunut Carpenter lupautui säveltämään soundtrackin kehuttuaan elokuvan käsikirjoituksen maasta taivaisiin.
Trailerin perusteella elokuvaa on syytä odottaa suurella mielenkiinnolla. Halloweenin aikajana on jo valmiiksi mutkikas, sillä aiempia osia on sekä lakaistu maton alle että retroaktiivisesti muokattu seuraavan elokuvan juonen ehdoilla. Ainakin toistaiseksi alkuperäisen elokuvan nimellä kulkeva Halloween (2018) aloittaa kokonaan puhtaalta pöydältä ja sijoittuu tekijöiden mukaan ”vaihtoehtoiseen universumiin”.
Kaikki jatko-osat Halloween II mukaan lukien on raivattu sivuun uuden vision tieltä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että koko sarjan tärkeimpiin plot pointeihin kuuluva paljastus Michaelin ja Laurien sisaruussuhteesta jää uuden jatkumon ulkopuolelle.
Perhesuhteet ovat olleet sekä Halloweenin jatko-osien että Zombien uudelleenlämmittelyn ja sen jatko-osan liikkeellepaneva voima, jolla Michaelin murhanhimoa on motivoitu. Kaikki alkuperäisen Halloweenin fanit eivät ole kuitenkaan tälle juonikuviolle lämminneet, sillä monien mielestä Carpenterin elokuvan teho perustuu pitkälti siihen, että murhamiehen taustatarina ja motiivi pysyvät loppuun asti hämärän peitossa. Alla Danny McBriden haastattelu, jossa hän vastaa Halloweenia koskeviin kysymyksiin.
Vaikka henkilökohtaisesti pidän perhesiteiden paljastumista melko onnistuneena ja tehokkaana twistinä, alkoi Halloween viimeistään Zombie-versioiden aikoihin toistaa liiaksi samaa mantraa. Tästä syystä suhtauduin aluksi hyvin skeptisesti Curtin osallistumiseen uuteen projektiin, olihan Michaelilla ja Lauriella ollut aivan riittävästi tilaisuuksia selvitellä välejään.
Sisaruusteeman hylkääminen on omiaan herättämään sekaannusta katsojissa, joten aiheeseen viitataan nokkelasti heti trailerin alussa, kun Laurien tyttärentytär Allyson (Andi Matichak) keskustelee ystäviensä kanssa 40 vuoden takaisista tapahtumista. Yksi kavereista muistelee Michaelin olleen Laurien veli. Allyson kuitenkin kiistää tämän ja kertoo verisiteen olleen vain ihmisten mielikuvituksen tuotetta.
Ratkaisulle täytyy nostaa hattua luovuudesta, sillä tällä tavoin aiempien jatko-osien voidaan ajatella elävän fiktiona nykyisessä Halloween-universumissa. Trailerin perusteella elokuva sisältää myös monta homagea paitsi alkuperäiselle mestariteokselle myös jatko-osille, joten hassua kyllä sen suhtautuminen edeltäjiinsä on vähemmän välttelevää kuin useimpien jatko-osien.
Perusasetelmassa on hyvin paljon samaa 20 vuoden takaisen Halloween: H20:n kanssa. Vainoharhojen kalvama Laurie Strode ei ole vieläkään päässyt yli nuorena kokemastaan murhenäytelmästä. Laurie on varma, että jonain päivänä Michael palaa pahat mielessään. Hän on jopa rakennuttanut kotiinsa salahuoneen pahan päivän varalle ja pitää aseen aina lähellään. Perheen ja läheisten silmissä Laurie vaikuttaa menettäneen järkensä.
Toisin kuin H20:ssa, tällä kertaa Laurie ei edes yritä piiloutua. Hän on valmistautunut sotaan ja toivoo, että Michael karkaisi mielisairaalasta. Kuinka ollakaan toiveisiin vastataan päivälleen 40 vuotta verilöylystä, kun televisioryhmä on tekemässä Myersin tapauksesta dokumenttia.
Trailerista on hahmotettavissa juonielementtejä, jotka ovat suoria viittauksia aiempiin osiin. Esimerkiksi Michaelin pako tapahtuu tien päällä, kuten Halloween 4:ssä ja vessakohtaus kumartaa H20:n suuntaan. Halloween II:n kaikuja on kohtauksessa, jossa Michael törmää kadulla boomboxia kanniskelevaan poikaan.
Lisää ”pääsiäismunia” voidaan odottaa 19. lokakuuta, kun elokuva saa Yhdysvalloissa ensi-iltansa. Suomen ensi-iltapäivä ei ole tiedossa, mutta ainakin Ruotsissa elokuva saa ensi-iltansa samana päivänä kuin Yhdysvalloissa.
Merkittävä osa Halloweenin vaikuttavuudesta perustuu sen tunnelmaan, musiikkiin ja värimäärittelyyn. Uusi Halloween sijoittuu alkuperäisen tavoin Haddonfieldin pikkukaupunkiin, ja ainakin trailerissa ympäristöstä välittyy sama synkkä tunnelma kuin alkuperäisteoksessa. Carpenterin säveltämästä Halloween-teemasta on sukeutunut vuosien saatossa monenlaisia muunnelmia, mutta tällä kertaa ainakin trailerin taustalla soi se aito ja alkuperäinen.
Viimeinen huomioni trailerista liittyy Michaelin maskiin. Koska vuoden 1978 Halloween tehtiin pikkubudjetilla, Michaelin maskikin piti saada mahdollisimman halvalla. Naamarin metsästämisen sai tehtäväkseen tuotantosuunnittelija Tommy Lee Wallace. Hän löysi kaupasta näyttelijä kapteeni Kirkin (William Shatner) kasvoihin pohjautuvan Star Trek -naamarin, jonka hän tuunasi muun muassa leventämällä silmäreikiä ja värjäämällä maskin valkoiseksi.
Karmiva naamari siirtyi kuvausten jälkeen tuottaja Debra Hillin (1950—2005) hoteisiin. Sänkynsä alla naamiota säilyttänyt Hill oli ketjupolttaja, ja hänen tupakointinsa takia naamio kellastui ja suorastaan mätäni. Halloween II:n kuvausten aikana naamio lisäksi venyi, koska Michaelin uuden esittäjän Dick Warlockin pää oli huomattavasti isompi kuin Nick Castlella.
Myöhemmissä jatko-osissa vanhaa naamiota on jäljitelty huonoin tuloksin. Etenkin Halloween H20:n CGI-maski on pahamaineinen, vaikka huonompiakin viritelmiä piisaa. Uuden maskin suunnitelleet Christopher Nelson ja Vincent Van Dyke vaikuttavat kuitenkin löytäneen viisastenkiven, sillä kuvissa ja trailerissa naamio näyttää todella hienolta.
Siihen, minkälaiset näkymät mahdollisille uusille jatko-osille Halloween (2018) petaa, on syytä palata syksyllä, kun elokuva on katsottu. Alkuperäiselle scream queenille Curtisille kyseessä lienee joka tapauksessa viimeinen visiitti Haddonfieldiin. Ainakin 20 vuoteen.
Huvin vuoksi ja uutta Halloweenia odotellessa rankkasin lopuksi vielä kaikki Halloween-elokuvat paremmuusjärjestykseen.
1. Halloween (1978)
2. Halloween H20: Twenty Years Later
3. Halloween II
4. Halloween III: The Season of the Witch
5. Halloween (2007)
6. Halloween: The Curse of Michael Myers
7. Halloween 4: The Return of Michael Myers
8. Halloween II (2009)
9. Halloween 5: The Revenge of Michael Myers
10. Halloween: Resurrection